Opetusta kehittämällä osaamista sijaishuoltoon

Osaamista sijaishuoltoon eli OSSI-hankkeen toiminnan aikana on tullut esille, että sijaishuoltoon ei saada rekrytoitua riittävästi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ohjaajan tehtäviin. Tähän voi olla monia syitä, mutta sosiaalialan koulutuksen näkökulmasta Diakonia ammattikorkeakoulussa (Diak) haluamme vahvistaa tulevien ammattilaisten valmiuksia, osaamista ja kiinnostumista sijaishuollon työtehtävistä. Sijaishuollossa ohjaajina työtä tekevät sosiaalialan ammattilaisten lisäksi lähihoitajat, nuorisotyöntekijät, kasvatustieteen maisterit ja sairaanhoitajat. Sijaishuoltoon suuntautuvan opetuksen kehittämisen tueksi teimme OSSI-hankkeessa kyselyn Diakin sosionomi opiskelijoille, jotka valmistuvat Helsingistä, Pieksämäeltä, Porista ja Oulusta. Vastauksia saimme yhteensä 77.

Kyselyn käytännön toteutuksesta vastasi Diakissa hankeharjoittelua tekevä sosionomi diakoni (AMK) opiskelija viimeisessä harjoittelussaan. Opiskelija tekee myös raportin tuloksista. Kyselyn avulla halusimme saada selville, millaista tietoa sijaishuollon näkökulmasta opinnoissa on käsitelty, mitä toivottaisiin käsiteltävän enemmän ja mitä täydentävinä opintoina suoritettavan uuden lastensuojelun sijaishuollon kurssin tulisi sisältää. Aikaisemmin meillä Diakissa ei ole ollut täydentäviä opintoja sijaishuollon näkökulmasta, mutta viimeistään syksyllä 2021 sellaiset saadaan.

Kuva: Pixabay

Opiskelijoille tehdystä kyselyssä tuli esille, että harjoittelun tekeminen lastensuojelun sijaishuollossa vahvistaa halua tehdä työtä siellä myös valmistumisen jälkeen. Harjoittelun myötä alasta on saatu myönteinen kokemus, harjoittelu on koettu mieluisaksi ja asenne sijaishuoltoa kohtaan on muuttunut. Opintojen aikana suoritetulla harjoittelulla sijaishuollossa on merkitystä siihen, millainen kuva sijaishuollosta työpaikkana muodostuu ja harjoittelun jälkeen sijaishuoltoa pidetään varteenotettavana työpaikkana myös valmistumisen jälkeen.

Opiskelijoita motivoi lastensuojelun sijaishuollossa tehtävässä työssä erityisesti auttamisen halu. Työ koetaan kiinnostavaksi ja mielenkiintoiseksi, antaa haasteita ja koetaan palkitsevaksi. Työssä voi toimia lasten, nuorten ja perheiden kanssa ja heidän hyväkseen. Halusimme myös selvittää miksi työ sijaishuollossa ei motivoi. Tällaisiksi tekijöiksi opiskelijat nimesivät työn raskauden, vuorotyön, yötyön, palkkauksen, oman perheen tilanteen eli pienet lapset, väkivallan pelon, sen ettei lasten parissa tehtävä työ kiinnosta, tai että kokemukset omasta osaamisesta ovat puutteelliset.

Kuva: Pixabay

Uuteen lastensuojelun sijaishuollon kurssiin opiskelijat toivoivat sisällöiksi vierailijoita esim. kokemusasiantuntijanuoria, työntekijäpuheenvuoroja ja luentoja sijaishuollon näkökulmasta traumatisoitumisesta, itsetuhoisen lapsen kohtaamisesta, neuropsykiatriasta, voimankäytöstä, kiinnipidosta, sijaishuollon käytössä olevista menetelmistä, tunnetaidoista, rajoitustoimenpiteistä ja tutustumista sijaishuollon eri toimipisteisiin sekä perehtymistä eri sijoitusmuotoihin. Toiveet ovat hyvin samanlaisia kuin tällä hetkellä ammatissa toimivilla sijaishuollon ohjaajilla, joiden koulutustarpeita OSSI-hanke kartoitti keväällä 2020.

Sosiaalialan työkenttä on laaja lapsista ikäihmisiin ja tutkinnon pituus on 3,5 vuotta. Se, mitkä näkökulmat opetussuunnitelman sisällössä painottuvat, ovat jatkuvan kriittisen tarkastelun kohteena. Yhteistyö työelämän ja eri sidosryhmien kanssa on tärkeää, kun kehitetään opetuksen sisältöä. Opiskelijoilta ja alumneilta saamme tärkeää tietoa siitä, millaisia osaajia työelämässä tarvitaan. Sosiaalialan ammattikorkeakoulujen kansallinen verkosto ja tutkittu tieto kehittävät koulutusta. Yhteiskunta elää muutoksessa ja osaamisvaatimukset kaikilla ammattialoilla kasvavat ja muuttuvat nopeasti. Erityisesti sosionomin tutkinto on vahvasti yhteiskunnallinen tutkinto, joten muutokset yhteiskunnassa heijastuvat nopeasti myös siihen, millaisia sosiaalialan ammattilaisia työelämä tarvitsee tulevaisuudessa.

Kuva: Pixabay

Opiskelijakyselyn yksi vastaajista kirjoitti, että lastensuojelun näkökulmasta opintoja on jo nyt riittävästi, vammaistyöstä oli hänen mielestään opintoja paljon vähemmän. Tällaista palautetta on tullut myös lastensuojelun kentältä. Kehittämistyö ei pääty, se jatkuu ja vammaistyön opintoja tarvitaan myös lastensuojelun sijaishuollossa.

OSSI-hankeen aikana minulla on ollut mahdollisuus saada uutta ja päivitettyä tietoa lastensuojelun sijaishuollosta. Olen myös jakanut saamaani tietoa lastensuojelua opettaville ja siitä kiinnostuneille lehtoreille ja koulutuspäälliköille. Hankkeen järjestämillä kyselyillä ja kartoituksilla on suuri merkitys sijaishuollossa toimiville ammattilaisille, lapsille, nuorille sekä alan opiskelijoille ja opettajille.

Suunnittelu- ja kehittämistyö on käynnistynyt ja jatkuu!

Tarja Tuovinen-Kakko

lehtori, hankekoordinaattori

Diak

Jaa: