Millaisia lähihoitajia tarvitaan sijaishuollon kentälle?

Osaamista sijaishuoltoon -hankkeessa työskentely on syventänyt entisestään käsitystäni sijaishuollon nykytilanteesta. Yhtenä hankkeen tavoitteena on ”kehittää Oulun seudulla sosionomeja ja lähihoitajia kouluttavien oppilaitosten ja lastensuojelulaitosten yhteistyötä. Yhteistyön tuloksena alaa opettavilla opettajilla on entistä parempi käsitys lastensuojelulaitosten arjesta ja niiden henkilökunnan tarvitsemasta osaamisesta.” Tämä on toteutunut mm. hankeväen laitosvierailuilla ja hankkeen järjestämien koulutusten yhteydessä käydyissä keskusteluissa.

Näiden lisäksi itselläni oli ainutlaatuinen tilaisuus nyt loppusyksystä päästä opettajan työelämäjaksolla tutustumaan lastensuojelulaitosten arkeen. Nähdä ja kokea konkreettisesti, mistä arki koostuu. Siitä suuri kiitos laitosten työntekijöille, jotka olivat todella paneutuneet minun perehdyttämiseeni ja ottivat mukaan toimintaan. Kiitos myös nuorille, joiden kanssa pääsin viettämään aikaa. Aiemmassa työssäni koulun sosiaalityöntekijänä tein kyllä yhteistyötä ja vierailin eri sijaishuollon yksiköissä ja löytyypä työvuosien varrelta pieni pätkä koulukodissa työskentelystäkin. Niistä ajoista on kuitenkin moni asia muuttunut.

Koulutan lähihoitajia (sosiaali- ja terveysalan perustutkinto), joten minulla mielenkiinto oli ennen kaikkea lähihoitajan työnkuvassa. Opettajan työelämäjaksolta sain paljon ”lihaa luiden ympärille” opetuksen elävöittämiseen. Opiskelijoiden oppimista edistää, että opettaja voi peilata teoriaa käytäntöön ja tästä opiskelijat aina myös antavat positiivista palautetta. Nyt sain roppakaupalla lisää käytännön tietoa opettajan työkalupakkiini. Samoin sain näiltä työelämässä olevilta rautaisilta ammattilaisilta tietoa siitä, miten sijaishuollon lastensuojelulakiin perustuvia toimenpiteitä käytännössä toteutetaan ja minkälaisia asiakastyön menetelmiä he käyttävät. Opetan mm. Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalan opiskelijoita lapsen, nuoren ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, 35 osp tutkinnon osassa, jonka ammattitaitovaatimuksiin sisältyy juurikin edellä mainittuja asiasisältöjä.

Kuva: Pixabay

Työelämäjakson aikana tein paljon muistiinpanoja ohjaajien kanssa käymistä keskusteluista. Kyselin, minkälaisia koulutustaustoja heidän ohjaajillaan on, minkälaisia valmiuksia tulevalla lähihoitajalla on hyvä olla ja mitä asioita opetuksessa tulee painottaa. Ohjaajat olivat koulutukseltaan mm. sosionomeja, nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajia, yhteisöpedagogeja, lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Kaikilla oli myös paljon lisä- ja täydennyskoulutuksia. Ohjaajien työnkuva arjessa oli pitkälti sama riippumatta koulutustaustasta. Työntekijöillä oli myös omien vahvuuksien, mielenkiinnon ja koulutustaustan pohjalta tiettyjä vastuualueita. Yksi työtekijä ei voi osata kaikkea vaan tärkeintä on osata hyödyntää tiimin moniammatillisuutta ja työntekijöiden erilaisia vahvuuksia. Arjen toimivuuden kannalta työntekijöiden saumaton yhteistyö ja luottamus toisiin on kaiken A ja O.

Hyvältä ohjaajalta edellytetään myös joustamista ja osaamista toimia nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Työntekijältä vaaditaan luovuutta ja rohkeutta tarvittaessa tehdä itsenäisesti tilanteiden vaatimia päätöksiä. Tilannetajun on oltava hyvä. Yksi keskeinen, jos ei jopa tärkein ominaisuus, on työntekijän persoona ja kohtaamisen taidot. Ominaisuudet, joita sijoitetut nuoret pitävät hyvän ohjaajan ominaisuuksina (ks. Turvassa vai säilössä -raportti). Useampi ohjaaja halusi myös välittää terveisiä opiskelijoille: ”Lastensuojelulaitoksen ohjaajan työtä ei pidä pelätä. Työskentely on aitoa lapsista ja nuorista välittämistä sekä omalla persoonalla työskentelyä”. Nämä terveiset ovat ajankohtaisia, kun niitä peilaa Tarja Tuovinen-Kakon blogissa esiin tuotuihin sosionomiopiskelijoiden odotuksiin ja pelkoihin sijaishuollossa työskentelystä.

Tavoitteellisen asiakastyön toteutuksessa keskiöön nousi ammatillisen kirjaamisen tärkeys. Tulevan lähihoitajan tulee osata havainnoida lasta ja nuorta ja tehdä asiakaskohtaisesti arjen kirjauksia. Havainnoitavia osa-alueita ovat mm. lapsen ja nuoren vuorokausirytmi, ruokailu, hygienia, ravitsemus, vireystila, vuorovaikutus aikuisiin ja toisiin lapsiin/nuoriin, suhteet/yhteydenpito vanhempiin (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky) ja miten koulunkäynti, vapaa-ajan käyttö ja rahanhallinta sujuvat. Kirjauksista pitää käydä ilmi, miten em. toiminnot käytännössä sujuvat. Onko toiminta ikätasoista,  ja minkä verran lapsi ja nuori on tarvinnut tukea niiden toteuttamisessa. Voimavaralähtöinen lähestyminen ja positiivisen käyttäytymisen huomioiminen on tärkeää. Yhtä lailla mahdolliset käyttäytymisen haasteet ja muut huolenaiheet tulee kirjata. Aiemmissa hankkeen blogiteksteissä opettaja Päivi Tervasoff toi myös esille asiakastyön kirjaamisen opettamisen tärkeyden osana sosionomiopintoja. OSSI-hanke tuleekin järjestämään tulevana keväänä koulutusta asiakastyön kirjaamiseen.

Kuva: Pixabay

Suunnitelmallisen ja tavoitteellisen asiakastyön toteuttamisessa lähihoitajalla on oltava vankka lainsäädäntöosaaminen. Hänen täytyy tietää, missä laissa ja millä tavalla lastensuojelulaitosten toimintoja ja arjen toimenpiteitä säädellään. Miten lastensuojelulaissa määriteltyä hyvän kohtelun suunnitelmaa toteutetaan, minkälaisia sääntöjä laitoksessa voi olla, missä tilanteissa ja miten rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää? Ohjaajan työssä lähihoitajalta vaaditaan myös hyviä suullisia ja kirjallisia kommunikointitaitoja. Raportit ja lausunnot ovat tärkeitä niin työyhteisön kollegoille kuin yhteistyöverkostoille ja työntekijällä pitää olla taito perustella työssä tehtyjä ratkaisuja. Ohjaajan rooli korostuu lasta koskevissa päätöksissä, sillä ohjaaja tuntee lapsen arjen parhaiten.

Unohtaa ei pidä myöskään arjen ohjaustyössä ja omaohjaajatyöskentelyssä tarvittavaa asiakastyön menetelmien osaamista ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Työskentelyssä on tärkeää huomioida lapsen ja nuoren osallisuuden edistäminen. Ratkaisu- ja voimavaralähtöinen työskentelyote luo hyvän lähtökohdan yhteistyölle. Tavoitteiden asettelussa keskeistä on, että lapsi itse on mukana tavoitteiden asettelussa ja tavoitteet ovat riittävän konkreettisia. Omaohjaajatyöskentelyssä voi hyödyntää erilaisia kortteja ja lomakkeita, joilla asiakkaan tilannetta voidaan kartoittaa ja joiden pohjalta keskustelua on helppo viedä eteenpäin. Omaohjaaja pitää myös yhteyttä säännöllisesti lapsen vanhempiin. Näin ohjaajan työssä vaaditaan hyviä ammatillisia vuorovaikutustaitoja. Vanhemmat voivat kokea oman vanhemmuutensa haavoittuneen tilanteessa, jossa vanhempien kasvatusvastuu on siirtynyt yhteiskunnalle.

Sijoitetuille lapsille pyritään luomaan säännöllinen viikko- ja päivärytmi. Samoin kuin missä tahansa kodissa arkea rytmittävät ruokailut, ulkoilut, nukkuminen, yhdessä tekeminen unohtamatta arjen keskellä olevia juhlia. Ohjaajan työssä lähihoitaja tarvitseekin kodinhoidollista osaamista. Arki sisältää ruoan laittoa, siivoamista ja yhteistä vapaa-ajan viettoa esimerkiksi lenkkeilyn, soittamisen, eläinten hoidon ja kuntosalilla käyntien siivittämänä. Sosiaalisten taitojen oppimista yhdessä tekemällä. Arjen keskellä on myös hyvä rauhoittua. Koulun jälkeen nuoret rauhoittuvat tekemään läksyjä ennen päivällistä. Päivällisen jälkeen myös kokoonnuttiin yhteisöpalaveriin ja vaihdettiin nuorten kanssa kuulumisia sekä huomioitiin heidän toiveitaan tulevaan toimintaan liittyen.

Kuva: Pixabay

Työelämäjakson aikana pääsin osallistumaan arjen askarisiin ja yhteisiin tekemisiin. Niiden kautta lapsia ja nuoria oli myös helppo lähestyä. Korttipelien ja leipomisen aikana syntyi monia keskusteluja puhumattakaan siitä, että nuorisomusiikki tuli tutuksi. Nuoret olivat hyvin kekseliäitä suunnitellessaan ja valmistellessaan Halloween-juhlia. Näin myös vahvistettiin nuorten osallisuutta.

Lopuksi haluan vielä esittää suuret kiitokset niille sijaishuollon yksiköille, joiden toimintaan pääsin tutustumaan. Tästä on hyvä jatkaa laadukkaiden ammattilaisten koulutusta. Voin lämpimästi suositella sijaishuollossa työskentelyä tuleville lähihoitajille.

Mervi Mäkelä-Lehtola

Sosiaalityön lehtori, uusperheneuvoja

OSAO, Kontinkankaan yksikkö

Jaa: