Viime aikoina on julkisuudessa ollut paljon esillä korona-ajan vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin. Aiemmin täällä blogiteksteissä myös Leea Naamanka pohti korona ajan vaikutuksia kirjoittaessaan harrastusten merkityksestä. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus ja heidän hyvinvointiinsa meidän kaikkien aikuisten on panostettava. Aikuisena pystyy paremmin hahmottamaan tulevaisuutta ja luottamaan siihen, että tästäkin ajasta selvitään. Ikä tuo perspektiiviä asioihin. Sen sijaan lapsille ja nuorille tämä korona-aika on pitkä ajanjakso suhteessa heidän elettyyn elämäänsä.
Koulun merkitys ja nuorten mietteitä
Työskentelen opettajana ammatillisella toisella asteella. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta koululla on merkittävä rooli. Mitä vaikutuksia koronalla on sitten ollut lasten ja nuorten koulunkäyntiin? Tätä asiaa pohdittiin mm. MTV Viiden jälkeen -ohjelmassa 25.3.2021. Kasvattaja, tyttötyön kehittäjä Nelli Niemelä, Icehearts* toi esille, että etenkin toisen asteen opiskelijat ovat joutuneet koville. Etäopiskelun jatkuminen pitkään on tuntunut nuorten mukaan raskaalta ja elämä tuntunut tylsältä.
Myös minä kyselin opiskelijoilta kokemuksia korona-ajasta. Osasta on ollut mukava, kun ei ole tarvinnut lähteä kouluun vaan on voinut opiskella kotona. Tosin saman tien he sanoivat, että jatkuva tietokoneella olo on raskasta. Koulussa tapahtuu paljon muutakin päivän aikana kuin opiskelua. Toisten kohtaamista, yhteistä oleilua ja kuulumisten vaihtoa. Syntyy yhteisiä kokemuksia yhdessä toimimisesta. Opettajalta voi uskaltaa kysyä helpommin opetustilanteessa. Vastaavasti opettaja voi havainnoida opiskelijoita kokonaisvaltaisemmin luokassa kuin teamsin välityksellä. Eleet, ilmeet ja vierelle meneminen eivät näy tai onnistu etänä.
Seuraavassa suoria lainauksia opiskelijoiden näkemyksistä korona-ajasta ja etä- ja lähiopetuksesta:
| Lähiopetus: ”Mukava, kun arjessa on rytmi” ”Sosiaaliset tilanteet vahvistaa” ”Lähiopetus muuten kivaa, mutta maskit ärsyttäviä” ”Lähiopetuksessa mukavampaa, sillä näkee kavereita ja päivään kuuluu sosiaalisia kontakteja enemmän kuin etäopetuksessa sekä päivän rytmi on ”oikea”. Etäopetuksessa ei ollut niin hyvää rytmiä ja opettajien tauotus oli mielestäni vähäistä” ”…Lähiopetuksessa tapaa ystäviä ja ulkoillessa saa raitista ilmaa” ”…koulu tuo rutiinia päivään” ”Jaksaa paremmin keskittyä opetukseen, kun näkee open” ”Haastavaa mennä etäopetuksen jälkeen” ”On kivempi, kun voi lähteä aamulla ja mennä illalla takaisin” ”Henk.koht. opin paremmin lähiopetuksessa, koska silloin on ”pakko” keskittyä ja tehdä tehtäviä” Ajatuksia korona-ajasta kaiken kaikkiaan ”En jaksaisi enää kauhean kauaa, kun koko ajan pitää varoa, eikä voi mennä ja tehdä miten huvittaa. Osittain korona on kyllä varmasti herättänyt ihmisiä ja saanut ajattelemaan jotakin eri tavalla” ”Korona on ollut kyllä kaikin puolin kamalaa aikaa. Parhaimmat nuoruusvuodet, kun kuuluisi käydä shoppailemassa, elokuvissa ja reissata ympäriinsä, kuluu koronan takia hukkaan…Pahinta ahdistusta kuitenkin tuottaa se, että kukaan ei tiedä, milloin tämä loppuu…” | Etäopetus: ”Voi touhuta samalla muuta, mutta oppii silti” ”Säästää aikaa, mutta sosiaaliset haasteet jää vähiin” ”Etäopetus rankkaa, eikä opi mitään” ”Korona aikana etäopiskelu mukavampaa, mutta jos ei olisi koronaa, niin mieluummin lähi” ”Etäopetuksessa ei opi yhtään niin hyvin, koska vaikeampi keskittyä kotona kaikkien virikkeiden äärellä. Se vaikuttaa ja näkyy omassa jaksamisessa” ”Vaikeampi kysyä apua” ”Hirveesti tehtäviä” ”Etäopetus antaa kuitenkin vapauden opiskella siellä missä/kenen kanssa haluaa, esim. mökillä” ”Etänä helposti jää sänkyyn makaamaan ja sitten ei jaksa keskittyä opetukseen. Tietokoneen näyttöäkin on ärsyttävä kattoa monta tuntia” ”Kun ensimmäinen etäopiskelujakso alkoi se oli kivaa ja uutta, ei mennyt kuitenkaan kauaa, kun huomasi, että ei siinä opi niin helposti, alkoi myös ärsyttämään, koska koulukavereita ei nähnyt. Koulu on kuitenkin niin paljon muutakin kuin itse opiskelu. Nyt on koko ajan pieni pelko …, että jos taas siirrytään etäopiskeluun” ”Kotona saattaa olla vanhemmat vapaalla ja nuorempia sisaruksia, jotka möykkää” |
Katsekontaktin merkityksen tuo esille myös Eeva Haataja väitöstutkimuksessaan. Pienikin vilkaisu voi auttaa oppilasta keskittymään. Aina ei tarvita sanoja. Kohtaamisen tärkeys on ilmeinen ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. ”Haluamme nähdä toisten kasvot. Ihmisille on yhteys tärkeää silloin, kun voi katsoa kasvoista kasvoihin – se luo yhteyden”, totesi Emerituspiispa Eero Huovinen. (Yle Puoli Seitsemän, 31.3.2021)
Korona-aika sijaishuollon yksiköissä
Tätä kirjoitustani varten kysyin myös pitkään sijaishuollon yksikössä ohjaajana työskennelleen työntekijän näkemyksiä korona-ajasta. Sijaishuollon lastensuojelulaitoksissa korona on näkynyt mm. koronatestien aiheuttamina koulupoissaoloina ja erityisjärjestelyinä hygieniaan liittyen (käsidesit, eri wc-tilojen käyttö) tiloissa, jotka pyritty aiemmin pitämään mahdollisimman kodinomaisina. Testitulosten odottelun ajan nuori on ollut lähinnä omassa huoneessa ja lähikontaktit on minimoitu. Tällä on vaikutusta nuoren hyvinvointiin, sillä sijoitetuilla nuorilla saattaa olla myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Korona aikana ei ole tullut niin paljon ”siedätystä” sosiaalisiin tilanteisiin, kun ei ole tarvinnut lähteä mihinkään. Myös etäopinnot vaativat nuorilta paljon.
Nelimarkka, S. ym. 2021 tuovatkin koronapandemian vaikutuksia käsittelevässä tutkimuskatsauksessaan esille sen, että kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ovat haavoittuvassa asemassa. Koronapandemia ja sen aiheuttamat rajoitustoimenpiteet vaikuttavat muita voimakkaammin haavoittuvassa asemassa oleviin, kuten sijoitettuihin lapsiin. Yhteydenpito on vähentynyt läheisiin ihmisiin ja elämänpiiri on kaventunut. Myös työntekijät kokivat, että heidän on pitänyt ottaa haltuun uusia työtapoja.
Varmasti sijaishuollon lastensuojeluyksiköissä myös työvuorojen suunnittelussa on pitänyt huomioida, kun kaikki lapset ja nuoret ovatkin olleet päivät paikalla heidän normaalisti lähtiessä aamuisin kouluun. Samoin myös sijaisperheiden vanhemmilta on vaadittu suuri työpanos koulutyön tukemisessa ja arjen rytmin säilyttämisessä.
Mitä sinulle kuuluu?
Kaiken kaikkiaan korona-aika on tuonut esiin ihmisten kaipuun lähikontakteihin ja vapaaseen yhdessäoloon sekä liikkumiseen. Aikuisina meidän on tärkeä pysähtyä kysymään lasten ja nuorten kuulumisia. Tuo pienikin kohtaamisen hetki ja kysymys ”Mitä sinulle kuuluu” voimaannuttaa meitä kaikkia ja antaa lapsille ja nuorille tunteen kuulluksi tulemisesta.
Mervi Mäkelä-Lehtola
Osaamista sijaishuoltoon -hankkeen asiantuntija
Aiheeseen liittyvää luettavaa
https://yle.fi/uutiset/3-11267792
*Icehearts (ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä joukkueurheilun keinoin)