Harrastamisen merkitys sijaishuollossa

Koronakriisi on vaikeuttanut lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastamiseen.  Kuluneen vuoden aikana on vähän väliä eri uutiskanavissa nostettu esille lasten ja nuorten turhautumista ja ahdistusta siihen, kun harrastustilat ovat aika ajoin olleet kiinni, ryhmäharrastuksia on keskeytetty ja lasten sekä nuorten vapaa-ajanvietto mahdollisuuksia on rajattu.

Lasten oikeus harrastamiseen ja vapaa-ajantoimintaan on määritelty ihmisoikeussopimuksessa (mm. YK:n lapsen oikeuksien sopimus 31 artikla) ja perustuslaissa (16.2 §). Valtion liikuntaneuvoston tutkimuksessa (2020) on havaittu lasten ja nuorten liikkumisen vähentyneen merkittävästi koronapandemian myötä. Erityisesti polarisaatio paljon ja vain vähän liikkuvien nuorten välillä on kasvanut. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien on havaittu kaiken kaikkiaan heikentyneen koronan myötä, mikä on huolestuttavaa, sillä harrastuksilla on suojaava vaikutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin ylläpitämiselle (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:2).

Lapsen tai nuoren harrastamisella on kauaskantoista vaikutusta psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin sekä kasvuun ja kehitykseen. Harrastukset auttavat löytämään omia vahvuuksia, vahvistavat itsetuntoa, tarjoavat uusia elämyksiä sekä antavat mahdollisuuden luovuuteen ja mielikuvituksen käyttöön. Uudet ystävyys- ja vertaissuhteet voivat syntyä luontevasti harrastamisen kautta ja näin sosiaaliset vuorovaikutustaidot kehittyvät lapsella tai nuorella. Toiminnallisuus, liike ja käden taitojen harjoittaminen edistävät motoristen taitojen kehittymistä.

Sijoitetuille lapsille ja nuorille pyritään turvaamaan oikeus mielekkääseen harrastukseen, sillä harrastaminen on lapsen hoidon ja kuntoutumisen näkökulmasta tärkeää. Kunnat huolehtivat omalta osaltaan siitä, että sijoitettujen lasten ja nuorten harrastaminen on taloudellisesti mahdollista. (Lastensuojelulaki 417/2007, 55 §; Lastensuojelun käsikirja, THL 2021.) 

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen (2018) mukaan 89 prosentilla lapsista ja nuorista on jokin harrastus. Sijaishuollon lasten ja nuorten harrastamisen yleisyyttä on selvitetty 2010-luvulla muutamien opinnäytetöiden ja pro gradujen kautta. Opinnäytetöissä tehtyjen selvitysten mukaan ammatillisten perhekotien ja sijaisperheiden lapsista ja nuorista suurimmalla osalla tai lähes kaikilla on jokin harrastus.   Ammatillisissa perhekodeissa 79 % sijoitetuista lapsista ja nuorista harrastaa säännöllisesti, 19 % joskus ja vain 2 % ei koskaan. Sijaisperheiden osalta suurimmassa osassa sijaisperheitä vähintään yhdellä perheeseen sijoitetulla lapsella oli jokin harrastus kodin ulkopuolella. Vain kuusi prosenttia sijaisperheistä vastasi, että kenelläkään perheeseen sijoitetusta lapsista ollut ohjattua harrastusta. (Koivuranta 2015; Vainio 2014.)

 Sijaishuollon lasten ja nuorten harrastamisen yleistämiseen näiden tulosten perusteella tulee kuitenkin suhtautua varauksella, sillä mahdollista on, että kyselyihin vastaamiseen ovat aktivoituneet vain sellaiset ammatilliset perhekodit ja sijaisperheet, joiden lapset ja nuoret harrastavat paljon. Kyselyiden tekemisestä aikaa on kulunut jo useita vuosia, joten tilanne lasten ja nuorten harrastamisessa on voinut muuttua merkittävästi suuntaan tai toiseen.  Selvitykset on tehty alueellisesti rajatulle kohdejoukolle. Ilahduttavaa näiden kyselyiden perusteella on kuitenkin se, että monilla sijaishuollon lapsilla ja nuorilla vaikuttaa olevan mahdollisuus harrastamiseen.

Sijaishuollon lasten ja nuorten harrastukset ovat monipuolisia. Erityisesti sijaishuollon lapsilla ja nuorilla korostuivat erilaiset liikunnalliset harrastukset. Liikunnallisia harrastuksia kyselyn mukaan olivat mm. erilaiset palloilulajit, tanssiminen, luistelu, uiminen, kuntosali, parkour ja ratsastus. Taide- ja kulttuuriharrastamiseen liittyviä harrastuksia taas musiikki, sirkuskoulu, käsityökoulu ja teatteri. Erilainen kerhotoiminta esimerkiksi liikunta- tai seurakunnan kerhotoiminnan merkeissä on myös tuttua sijaishuollon lapsille ja nuorille. (Koivuranta 2015; Vainio 2014.)

Lasten ja nuorten harrastukset voivat olla sekä ohjattua toimintaa esimerkiksi ryhmässä kodin ulkopuolella tai itsenäistä tekemistä vapaa-ajalla, kuten kirjan lukemista tai tietokonepelien pelaamista. Useimmiten lapset ja nuoret eivät välttämättä miellä itsenäistä vapaa-ajanviettoaan harrastamiseksi. Siksi harrastamisesta puhuttaessa huomiota kiinnitetään yleensä ennen kaikkea kodin ulkopuolella tapahtuvaan harrastustoimintaan, mihin koronalla on ollut ennen kaikkea negatiivista vaikutusta.  Harrastaminen kotoa käsin erilaisten digitaalisten välineiden avulla on ollut mahdollista koronaepidemian aikanakin. Digitaaliset välineet eivät kuitenkaan korvaa täysin kasvokkaista kohtaamista ja hengailua, jota lapset ja nuoret myös tarvitsevat.

Kirjoittaessani tätä blogia maaliskuussa 2021, on parhaillaan menossa taas yksi ajanjakso, jolloin koronaepidemia vaikuttaa ihmisten vapaa-ajantoimintaan. Huoli on suuri erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten osalta, joihin pandemian aiheuttamat rajoitukset ovat vaikuttaneet monien selvitysten mukaan eniten. Vaarana on, että kuntien taloudellisen tilanteen heikentyminen näkyy tulevaisuudessa leikkauksina esimerkiksi liikuntapaikkojen määrässä. Digitaalisuus on mahdollisuus löytää uudenlaisia, innovatiivisia tapoja harrastamiseen. Digitaaliset välineet tuovat toivoa sille, että myös sijaishuollon lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden löytää itselleen iloa tuottavaa, mielekästä tekemistä.

Leea Naamanka

Osaamista sijaishuoltoon-hankkeen asiantuntija

Aiheeseen liittyvää lisäluettavaa löydät täältä:

Ideoita ja virtuaalielämyksiä lapsille ja nuorille taiteen kokeilemiseen ja harrastamiseen esimerkiksi kotoa käsin: https://www.harrastakotona.fi/

Poikkeusolot- nuorten arki koronan keskellä- Nuorisotutkimusverkoston kirjoitussarja, joka käsittelee koronaepidemian vaikutuksia lapsiin ja nuoriin eri näkökulmista käsin.  https://www.nuorisotutkimusseura.fi/poikkeusolot

Lasten ja nuorten harrastamiseen liittyvää tietoa löytyy Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksista: https://tietoanuorista.fi/julkaisut/nuorten-vapaa-aikatutkimukset/.

5.5.2021 ilmestymässä uusi Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020: Harrastamisen äärellä. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/ajankohtaista/tapahtumat/menneet-tapahtumat/2399-lasten-ja-nuorten-vapaa-aikatutkimuksen-julkistustilaisuus

Lähteet:

Koivuranta, 2015. Selvitys sijoitettujen lasten ja nuorten harrastusten tukemisesta ammatillisissa perhekodeissa. Opinnäytetyö.

Lapset, nuoret ja koronakriisi. Lapsistrategian koronatyöryhmän arvio ja esitykset lapsen oikeuksien toteuttamiseksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:2.

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018.

Lastensuojelulaki 2007/417

Lastensuojelun käsikirja, THL 2021.

Vainio, 2014. Lasten harrastaminen sijaisperheissä. Pro gradu.

Valtion liikuntaneuvoston tutkimus 2020:2

Jaa: