Lastensuojelun sijaishuollon työntekijöitä uhkaa myötätuntouupumus. Ohjaajien työhön liittyy useita kuormitustekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle emotionaalista kuormittumista. Haastavat asiakastilanteet, väkivallan pelko, kiire, riittämättömät resurssit sekä työn ennakoimattomuus korostuvat usein sijaishuollon työn kuormittavina tekijöinä.
Auttamistyössä kohdataan toisen ihmisen tunteet läheltä. Empatia ja kyky asettua toisen ihmisen asemaan liittyvät usein vahvaan auttamishaluun. Ne auttavat samaistumaan toisen ihmisen hätään, mutta samalla altistavat työntekijän emotionaaliselle kuormittumiselle. Empaattiselle auttajalle työasiat voivat tunkeutua uniin ja vapaa-ajalle. (Nissinen 2007.)
Pitkään jatkunut työstressi voi lopulta altistaa myötätuntouupumukselle. Myötätuntouupumuksen oireet ovat samankaltaisia kuin työuupumuksessa; ammatillisen itsetunnon heikkeneminen, sisäinen turtuneisuus, kyynisyys ja erilaiset psykofyysiset oireet. Uupumistila vaikuttaa yleensä monin tavoin työntekijän työ-, perhe- ja sosiaaliseen elämään. (Nissinen 2007.)
Työn mielekkyys ehkäisemässä myötätuntouupumusta
Miten sijaishuollon työntekijä pystyy haastavasta työstään huolimatta tekemään työtään uupumatta? Myötätuntouupumuksen syntyä ehkäisevät monenlaiset yksilölliset sekä työyhteisöön liittyvät tekijät. Nostan erityisesti tässä esille kuitenkin vain yhden tekijän- työn mielekkyyden ja siihen vaikuttavat tekijät.
Mielekkyyttä työhön tuovat vaikutusmahdollisuudet oman työn sisältöön ja työn määrään, kuten esimerkiksi siihen, että pystyy itse säätelemään sitä, kuinka paljon ottaa työvuoroja vastaan. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja sen sisältöön kasvattavat motivaatiota omaa työtä kohtaan ja saavat sitoutumaan työyhteisöön ja työpaikkaan. Lisäksi oman osaamisen kehittäminen ja mahdollisuus oppia uutta sekä kouluttautua ovat merkittäviä työssäjaksamista parantavia tekijöitä.
Kukapa meistä ei haluaisi kokea hallinnan tunnetta elämässään? Hallinnan tunne omaa työtään kohtaan saa aikaan kokemuksen työn mielekkyydestä. Hallinnan tunne edellyttää sitä, että työntekijä kokee voivansa tehdä työtään sopivassa suhteessa omiin voimavaroihinsa ja muuhun elämäänsä nähden. Työ ja muu elämä ovat ikään kuin tasapainossa ja työntekijä pystyy säätelemään ja ohjaamaan omaa toimintaansa. Stressin määrä pysyy myös kohtuudessa, kun työntekijä itse pystyy vaikuttamaan työhönsä. Kokemus ja tunne pärjäämisestä vahvistavat luottamusta itsestään ja omasta ammattitaidostaan.
Mikä on saanut sijaishuollon työntekijän valitsemaan oman ammattinsa? Monia sijaishuollon työntekijöitä motivoivat työn palkitsevuus ja halu auttaa lapsia ja nuoria voimaan hyvin. Onnistumiset työssä sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistuminen voivat tarjota kokemuksen oman työn merkityksellisyydestä.
Yhteiskunnan antamalla arvostuksella sijaishuollossa tehtävää työtä kohtaan on suuri merkitys. Kokemus työn arvokkuudesta syntyy esimerkiksi sen kautta, miten ja millaista keskustelua sijaishuollon työstä ja työn merkityksestä käydään. Konkreettisia tapoja luoda arvostuksen kokemuksia sijaishuollossa tehtävälle työlle on esimerkiksi riittävän hyvä ja houkutteleva palkkaus.
Työyhteisö tarjoaa merkittävän sosiaalisen ympäristön ja siksi sillä on suuri vaikutus työssäviihtyvyyteen. Työkavereiden tuki ja positiivinen työilmapiiri kannustavat haastavienkin asiakastilanteiden ja tunteiden käsittelyyn rakentavalla tavalla. Koska tunteet tarttuvat usein helposti ihmiseltä toiselle, motivoitunut työyhteisö tarjoaa kannustavan ilmapiirin työn tekemiselle.
Edelleen liian usein ajatellaan, että työntekijän uupuminen johtuu yksilön omasta persoonasta ja ominaisuuksista, vaikka uupumista pitäisi tarkastella myös rakenteellisista työhön liittyvistä tekijöistä, kuten johtamisesta ja työn liian suuresta määrästä johtuvana ilmiönä. Uupuneelle työntekijälle tarjotaan usein ensisijaisesti ratkaisuksi sairaslomaa ja työolosuhteiden muuttaminen sivuutetaan täysin. Työhön liittyvillä rakenteellisilla tekijöillä on kuitenkin suuri merkitys työn mielekkyyden kokemukseen, mikä ennaltaehkäisee myötätuntouupumusta ja saa työntekijän jaksamaan työssään paremmin. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuus, eivätkö he siksi ole ansainneet elämäänsä hyvinvoivat työntekijät?
Leea Naamanka
Asiantuntija
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Nissinen, L. (2007). Auttamisen rajoilla: myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy. Edita: Helsinki.