Entäs ohjaajan tunnetaidot?

Tämä aihe on vaikea, vaiettu ja ehkä vähän kipeäkin. Lastensuojelun sijaishuollossa puhutaan lasten tunnetaitojen opettamisesta, tunteiden tunnistamisesta ja nimeämisestä, mutta entä me aikuiset? Kuka opettaa ohjaajille tunnetaitoja?

Mikäli et tunnista omia tai toisten tunteita, on haastavaa ohjata ja opettaa tunnetaitoja lapsille ja nuorille. Pitäisikö tunnetaidot olla valmiiksi hallussa erityisesti työskennellessä traumatisoituneiden tai neuropsykiatrisesti oireilevien lasten kanssa? Entä jos ne eivät ole, voiko niitä opetella? Miten olla viisas, vahva ja hyväntahtoinen tilanteissa, joissa nuori mokaa, raivoaa tai menee henkilökohtaisuuksiin?

Kuva: Pexels.com

Nuoruusikään kuuluu auktoriteetteja vastaan kapinointi, aikuisia kyseenalaistetaan ja haastetaan. Monella sijoitetulla nuorella on haasteita tunteiden säätelyssä ja yhtenä sijoituksen tavoitteena voi olla tunnetaitojen ja sitä kautta tunnesäätelyn kehittyminen. Lastensuojelun sijaishuollon laatupäivillä Aila Puustinen-Korhonen käsitteli puheenvuorossaan lastensuojelua ja mielenterveyspalveluita. Puheenvuorossa vahvistui se, mikä kentällä on jo havaittu. Lasten ja nuorten psykiatrinen sairaalahoito on viimeisten kymmenen vuoden aikana vähentynyt merkittävästi, mutta samalla sijoitettujen lasten lukumäärä on noussut – ongelmat ovat siirtyneet lastensuojelulaitoksiin.  13-17-vuotiailla lapsilla on paljon haasteita liittyen pääasiassa käyttäytymiseen, väkivaltaisuuteen, itsetuhoisuuteen, rikoksiin, kouluvaikeuksiin, päihteisiin sekä tunne-elämän vaikeuksiin. Usein ne nuoret, jotka tarvitsevat eniten aikuisen tukea, herättävätkin eniten negatiivisia tunnereaktioita meissä aikuisissa.

Olen joskus lukenut lohdulliselta tuntuvan tutkimuksen, jonka mukaan riittää, että sijoitetulla nuorella on yksi aikuinen, johon hän luottaa. Aikuinen, joka kohtaa hänet ihmisenä niin, että nuori tulee kuulluksi. Yksi ihminen, jonka kohtaaminen voi muuttaa nuoren elämän. Olen aina halunnut olla se ihminen. Toinen ajatus, joka on itseäni auttanut jaksamaan haastavissa tilanteissa, on hyvän näkeminen. Se ei aina ole helppoa, mutta haluan uskoa, ettei ole niin rikkinäistä sielua, ettei ole jotain hyvää mille rakentaa. Nuoruus on toinen mahdollisuus ja oikealla tuella vaikeistakin lähtökohdista tuleva nuori voi toipua.

Kun nuori käyttäytyy haastavasti, voi oireiden taakse näkeminen auttaa jaksamaan ja toimimaan ammatillisesti. Tunteiden takana on aina jotain, mikä yrittää tulla kuulluksi. Ymmärrys nuoren haasteista ja käyttäytymisen syistä voi auttaa ohjaajaa jaksamaan haastavissa tilanteissa. Tällöin nuori pystytään kohtaamaan ammatillisesti, empaattisesti ja inhimillisesti.

Kuva: Pexels.com

Nuoren kohtaamisessa on myös hyvä tiedostaa peilisolujen merkitys. Peilisolut eli ”empatiasolut” ovat aivosoluja, jotka peilaavat toisen ihmisen aivosolujen toimintaa. Niiden toiminta on tiedostamatonta, mutta tärkeää, sillä ne auttavat meitä tunnistamaan toistemme mielentiloja. Lastensuojelutyössä ohjaajan on tärkeää huomioida asiakastyössä omaa oloa ja tuntemuksia, jotta pystyy erottamaan oman tunteen lapsen/nuoren tunteesta. Tunteet tarttuvat. Oletko koskaan huomannut, että kotona tai töissä jonkun toisen ollessa pahalla tuulella, tulet itsekin pahantuuliseksi? Työssäjaksamisessa voi auttaa työkaverin tuki tai hersyvä nauru.

Voiko aikuinen mokata? Ennen lastensuojelussa vallalla oleva aikuisjohtoinen näkökulma viestitti lapsille, että aikuinen on aina oikeassa, aikuisen ei tarvitse pyytää anteeksi. Onneksi tietämys kentällä on lisääntynyt ja yhä useampi lasten parissa työskentelevä ymmärtää oman roolinsa esikuvana ja mallina, tunnetaitojen opettajana. Ihmisellä on reilut sata erilaista tunnetilaa. Tunnetaitoja voi harjoitella tunnistamalla itsessään erilaisia tunteita ja nimeämällä ne, kiinnittämällä huomiota missä kohtaa kehossa tunteet tuntuvat ja kokeilemalla erilaisia keinoja säädellä tunteitaan. Ohjaajan tehtävässä tarvitaan myös kykyä toimia omia tunteitaan vastaan, kykyä hillitä itsensä, vaikka ärsyttää. Tunnetaitoja opetetaan parhaiten omalla esimerkillä, vaikka anteeksipyytäen, jos omat tunnetaidot eivät ole tilanteessa riittäneet.

Koronatilanteen vuoksi tämän syksyn koulutukset jouduttiin siirtämään teams-koulutuksiksi, mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin… ilmoittautumiset ovat uudelleen auki ja nyt niihin mahtuu, koska ei tarvitse huomioida turvavälejä. Tunnetaitoihin ja traumatisoituneen/nepsynuoren kohtaamiseen saa hyviä eväitä esimerkiksi iltapäivän pituisista workshop-koulutuksistamme.

Lämpimin terveisin,

Sanni Pietilä

OSSI-koutsi, OSAO

Jaa: