Korona-aika on tuonut muutoksia työhyvinvointiin niin etä- kuin lähityössä oleville. Työuupumusoireet ovat lisääntyneet työterveyshuollon tekemän tutkimuksen mukaan. (Ttl 2021) Lähityössä pelätään virukselle altistumista ja etätyössä tylsistytään alkuinnostuksen jälkeen. Mitä tämä aika on aiheuttanut meille, se selviää aikanaan.
Sijaishuollon työntekijät kohtaavat työssään lapsia, nuoria ja vanhempia, jotka ovat kärsineet koronaviruksen aiheuttamasta tilanteesta eniten ikääntyneiden ihmisten lisäksi. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet ovat vähentyneet tai loppuneet, kaveriporukat eivät saa tavata toisiaan, yläkouluikäiset käyvät koulua etänä, kokoontumisrajoitukset, karanteenit ja maskin käyttäminen sekä monet muut rajoitustoimet ovat muuttaneet normaalia arkea. Ohjaajat kohtaavat lasten ja nuorten turhautumista ja pettymystä koronasta johtuen ja joutuvat rohkaisemaan ja kannustamaan joka päiviä varovaisuuteen ja suojaaviin toimiin muiden tärkeiden asioiden lisäksi.
Työhyvinvoinnin pyramidi
Sijaishuollossa toimivat työntekijät ja erityisesti ohjaajat tekevät merkityksellistä työtä lasten, nuorten ja vanhempien parissa ja siksi heidän työhyvinvointinsa on erityisen tärkeää. Työhyvinvoinnin pyramidin mukaan voimme hyvin, kun pyramidin kaikki osat tulevat huomioiduiksi.
Oma terveys on pyramidissa alimmaisena. Ohjaajan työssä omasta terveydestä huolehtiminen on perusasioita kuten fyysinen kunto ja riittävästä levosta huolehtiminen. Toisena tarpeena pyramidissa on turvallisuuden tarpeet. Turvallisuuden tarpeisiin kuuluvat suojautuminen erilaisilta vaaratilanteilta niin kotona kuin työssä. Työturvallisuus onkin yksi keskeisimmistä ja tärkeistä tarpeista ohjaajan työssä. Kolmantena tarpeena pyramidissa ovat yhteenkuuluvuuden tarpeet, johon kuuluvat sosiaalinen elämä ystävät, ystävyys, kaverit ja rakkaus. Ystävät ja työkaverit rikastuttavat elämää ja parantavat työhyvinvointia. Neljäntenä työhyvinvoinnin pyramidissa ovat arvostuksen tarpeet, johon ohjaajan työssä kuuluvat esimerkiksi ammatillinen osaaminen, mahdolliset erityisosaamiset ja taidot, itsensä arvostaminen ja muilta saatu arvostus. Lähijohtajalta ja työkavereilta saatu palaute ovat merkittäviä kuten myös lapsilta ja nuorilta saatu palaute. Viimeisenä eli viidentenä hyvinvoinnin pyramidissa ovat itsensä toteuttamisen tarpeet. Ohjaajalla on monia mahdollisuuksia käyttää luovuuttaan, omia taitojaan ja kykyjään ohjauksen tehtävissä. Kaikki taidot ja osaaminen, joita ohjaaja käyttää ja hyödyntää työssään rikastuttaa ja auttaa lasten, nuorten ja vanhempien parissa tehtävässä työssä.
Hyvinvoiva työntekijä
Hakasen (2021) mukaan hyvinvoiva työntekijä on motivoitunut ja vastuuntuntoinen, pääsee hyödyntämään vahvuuksiaan ja osaamistaan, tuntee työnsä tavoitteet, saa palautetta työstään, kokee itsensä tarpeelliseksi, kokee työssään riittävästi sekä itsenäisyyttä että yhteenkuuluvuutta, onnistuu ja innostuu työssään ja kokee työn imua.
Motivoitunut ja vastuuntuntoinen ohjaaja on innostunut työstään ja hän haluaa tehdä parhaansa lasten, nuorten ja vanhempien parhaaksi hyödyntämällä kaikkea osaamistaan ja vahvuuksiaan, joita hänellä on. Ohjaaja tuntee oman työnsä tavoitteet ja silloin hän pyrkii parhaalla mahdollisella tavalla saavuttamaan nämä tavoitteet ja mahdollisuuksien mukaan täydentämään osaamistaan siltä osin kuin tarvitaan. Palautteen saaminen on tärkeää, koska se mahdollistaa kehittymisen. Itsensä tarpeelliseksi ja hyödylliseksi kokeminen on ohjaajan työssä monella tavalla mahdollista, koska työ on vaikuttavaa ja merkityksellistä. Tästä syystä riittävä itsenäisyys ja lähijohtajan ja työkavereiden tuki mahdollistaa innostumisen ja työn imun kokemisen. Tästä hyötyvät erityisesti lapset, nuoret, vanhemmat ja koko työyhteisö.
Vaikuttavaa työtä
Sijaishuollon ohjaajien psykologisella hyvinvoinnilla sekä ohjaajien ja lasten ja nuoren välisellä myönteisellä sosiaalisella vuorovaikutuksella on huomattava merkitys hoitotuloksiin. Sijaishuollon työnantajien tärkeä tehtävä on huolehtia työntekijöidensä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä työyhteisön toimintakulttuurista ja ilmapiiristä. Lisäksi työntekijöiden sitoutuminen pitkäkestoisesti nuorten kanssa tehtävään työhön on tutkimusten mukaan toistettavasti vaikuttavaa. Työntekijät sitoutuvat työhönsä pitkäkestoisesti, kun lähijohtaminen on hyvää ja siltä saa riittävästi tukea. (Tarja Heino 2020) Hyvä vuorovaikutus sisältää monia ulottuvuuksia ja sen merkitys on tärkeää ja vaikuttavaa.
Omien tunteiden ja vahvoja jälkiä jättäneiden traumakokemusten tunnistaminen (sijaistraumatisoituminen) on välttämätöntä. Osaamisen vaaliminen yhteisöllisesti on perusasia ja tässä lähijohtaja auttaa. Hyvinvoinnin ja vaikuttavuuden näkökulmasta tärkeää on myös ammattitaito, inhimillisyys, suhteissa olo, toisten kunnioittava kohtaaminen, kuuleminen, aika ja läsnäolo. (Tarja Heino 2020). Tunteiden merkitys hyvinvoinnillemme on keskeistä, koska ne ovat meissä aina ja kaikissa elämäntilanteissa. Työpaikalla tunteiden säätely on tärkeää, koska se ylläpitää hyvää vuorovaikutusta eli tunne ilmaistaan tarkoituksenmukaisella tavalla tilanteeseen nähden. Ohjaajan työ on emotionaalisesti kuormittavaa, joten työnohjaus on hyvä paikka keskustella tästä kuormasta ulkopuolisen kanssa. Työyhteisössä on myös hyvä olla oma aika ja paikka tunnekuorman jakamiseen.
Millainen voisi olla unelmatyö ja työpaikka sijaishuollossa?
OSSI-hankkeen webinaarissa lähestymme työhyvinvointia vuorovaikutus- ja tunnetaitojen näkökulmasta ohjaajan työssä.
Tule mukaan webinaariin 14.4.2021
Antti Heinonen, SDO
Tarja Tuovinen-Kakko, blogin kirjoittaja, Diak
Osaamista sijaishuoltoon -hankkeen asiantuntijat
Lähteet:
Avola Pauliina ja Pentikäinen Viivi 2019; Kukoistava kasvatus. Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja
Maslowin tarvehierarkia https://studythings.wordpress.com/2012/09/13/maslowin-tarvehierarkia/
Suomen Mielenterveys ry 2019. Mielenterveys elämäntaitoja. Mielenterveyden ensiapu 1
Työterveyslaitos Jari Hakanen 2021 https://www.ttl.fi/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tarja Heino 2020 Mikä auttaa? http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-569-8